Osa 2/3: Anna Perho testaa - 12 viikkoa ilman hajusteita

Lähetin nostettua LV-tuotekassit eteiseemme aloin nostella purkkeja ja pesuainekanistereita kylpyhuoneeseen ja keittiön kaappeihin. Tuoksutonta tiskinpesuainetta, pyykkijauhetta, suihkugeeliä, misellivettä… 
Kun kotimme alkoi näyttää Allergialiiton hyväksymältä showroomilta, alkoi kokeilu: 12 viikkoa tuoksutonta puhtautta. 
Astuessani ensimmäistä kertaa suihkuun tein ensimmäisen havainnon: aivoni ovat niin tottuneet assosioimaan suihkurituaalini tuoksuihin, että huomasin alitajuisesti epäileväni, voivatko aineet toimia.  
Tunne oli hämmästyttävän voimakas. Suihkusta tuli vettä kuten normaalisti, tuotteet vaahtosivat kuten normaalisti, mutta silti tuntui siltä kuin ei olisi suihkussa lainkaan. 
Mitä tapahtui? 
No tottumus. 
 
Kun olen ottanut elämässäni tuhansia suihkuja, joissa ympärilläni on leijunut tuoksuvien tuotteiden kakofonia, aivot odottavat samaa kuin ennenkin. Nyt kun tuoksut oli pyyhitty tilanteesta pois, kokemus tuntui aistien tasolla erilaiselta kuin ennen. Se taas on merkki aivoille, että jotain epäilyttävää on mahdollisesti käynnissä.  
Aivoissa on kokonaan oma ”kanavansa” tuoksuille. Ne kulkevat tiettyä polkua pitkin limbiseen järjestelmään, joka yhdistää tuoksut muistoihin, mielialoihin ja tunteisiin.
Tuoksuteollisuus on tästä enemmän kuin tietoinen. Yhdistämme sitruunaisen tuoksun puhtauteen, eucalyptuksen tuoksun raikkauteen ja männyntuoksun miehiseen kuvastoon. 
(Offtopic, mutta typerin lukemani laihdutusneuvo kuuluu näin: ”Jos mielesi tekee suklaata, mene suihkuun ja käytä suklaantuoksuista suihkushampoota.” Pliis.)
Lisättyjen tuoksujen tarkoitus on alleviivata tehokkuutta ja tuotteeseen liitettäviä mielikuvia. Juuri tämä sitruunalta käryävä aine räjäyttää lian pois, tämä ihmeellinen shampoo tekee sinusta vastustamattoman, tätä deodoranttia käyttämällä saat lainata huippumallin identiteettiä. 
 
Mutta on tässä kysymys vähän muustakin. Tuoksut ovat ennen kaikkea vahvassa yhteydessä seksuaalisuuteen. 
Potentiaalisen kumppanin tuoksu ratkaisee kenet valitsemme Siksi Oikeaksi. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että – pahoittelut epäromanttisuudesta - suuteleminen on itse asiassa nuuhkimista, jossa testataan kumppanin sopivuutta itselle. 
Tuoksuteollisuus hyödyntää taitavasti tätä alitajuista skanneria. Mainokset viestivät, että omaan tuoksuun on riskaabelia luottaa. Jos oman, epäilyttävän tuoksusi sijaan suihkutat itseesi parfyymi X:ää, muutut puoleensavetävämmäksi. 
Netistä löytyvä 20-luvun suuvesimainos ilmaisee saman brutaalimmin: pahanhajuisena olet epäsuosittu. Kukaan ei halua sinua. 
Ei siis ihme, että olemme muodostaneet tuoksuista pakkomielteen. Jos pystyn torjumaan tuoksulla yksinäisyyttä ja parantamaan asemaani laumassa, niin ehkäpä suihkaisen korvan taakse vielä kolmannenkin pumppauksen sosiaalisen hylkimisen estoainetta. 
 
Tapojen muodostamiseen menee suositun populaaritieteellisen määritelmän mukaan noin 65 päivää. Omalla kohdallani tämä piti paikkansa. Reilun parin kuukauden jälkeen huomasin, että tuoksuton suihku ei enää tuntunut omituiselta. Minusta ei ollut tullut epäsuosittua (ainakaan sen enempää kuin aikaisemmin), vaikka en käryä alituiseen ylang-ylangilta.
 
Olisiko tästä elämäntavaksi? Miksi pitäisi olla? Mitä väliä? Sitä pohdin ensi kerralla. 
 

Lue lisää kokeilusta:

Osa 1: Anna Perho rakastaa tuoksuja mutta päätti alkaa karsia niitä - miksi?

Osa 3: Anna Perhon hajusteettomuus-kokeilu toi arkeen pysyviä muutoksia

Kuuntele myös Radioplay.fistä Anna Perhon ja Jenni Pääskysaaren podcast Yksinkertaisesti kotona, jossa he kertovat LV:n haastamina hajusteettomuuskokeilustaan ja sen tuloksista. Ilmoille tuulahtaa lisäksi keskustelua kodin aistikkuudesta, kemikaaliövereistä ja kaipuusta yksinkertaiseen elämään.

 

Jaa sosiaalisessa mediassa

LV SOSIAALISESSA MEDIASSA